Background
27.11.2020

Toimiva ter­vey­den­huol­to vaatii riit­tä­väs­ti re­sur­soi­tua yh­teis­työ­tä (mielipide 27.11.Ksml)

Uuden kes­kus­sai­raa­lan lop­pu­las­kuk­si tulee vii­meis­ten tietojen mukaan muo­dos­tu­maan noin 550 miljoonaa euroa in­ves­toin­ti­pää­tök­sen aikaan arvioidun 330 miljoonan sijaan. Kunnat ovat ym­mär­ret­tä­väs­ti ärtyneitä kus­tan­nus­ke­hi­tyk­ses­tä ja sen taustat tulee selvittää asian­mu­kai­ses­ti. Nyt kuntien är­ty­myk­seen ollaan vas­taa­mas­sa toi­min­to­jen su­pis­ta­mi­sel­la ja 2-4 huip­pu­mo­der­nia leik­kaus­sa­lia jää avaamatta, jotta hen­ki­lös­tö­me­no­ja saadaan pie­nem­mik­si. Myöskään koko vuo­deo­sas­to­ka­pa­si­teet­tia ei oteta käyttöön. Jy­väs­ky­län pe­rus­ter­vey­den­huol­lol­le re­sur­soi­tu tä­hys­tys­huo­ne jää avaamatta tä­hys­tys­ten jäädessä aiemmista suun­ni­tel­mis­ta poiketen Kyllöön.

Uuden keskussairaalan loppulaskuksi tulee viimeisten tietojen mukaan muodostumaan noin 550 miljoonaa euroa in­ves­toin­ti­pää­tök­sen aikaan arvioidun 330 miljoonan sijaan. Kunnat ovat ymmärrettävästi ärtyneitä kus­tan­nus­ke­hi­tyk­ses­tä ja sen taustat tulee selvittää asianmukaisesti. 


Nyt kuntien ärtymykseen ollaan vastaamassa toimintojen supistamisella ja 2-4 huippumodernia leikkaussalia jää avaamatta, jotta henkilöstömenoja saadaan pienemmiksi. Myöskään koko vuo­deo­sas­to­ka­pa­si­teet­tia ei oteta käyttöön. Jyväskylän pe­rus­ter­vey­den­huol­lol­le resursoitu tähystyshuone jää avaamatta tähystysten jäädessä aiemmista suunnitelmista poiketen Kyllöön. Tämä päätös liittyy ilmeisimmin tähystystoiminnan reviirikiistoihin Jyväskylän ja sairaanhoitopiirin välillä, mutta myös säästää näennäisesti uuden kiinteistön toimintaan liittyviä kuluja. Lopullinen hoitajamitoitus on edelleen päättämättä, koska pienin mahdollinen määrä on vielä löytymättä ja henkilökunnan työtiloista luovuttiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Säästäminen tapahtuu siis ainoalla keinolla, joka julkisessa terveydenhuollossa on mahdollista eli tekemällä vähemmän, sekä tähystystapauksessa tavalla, joka lisää Jyväskylän koko­nais­kus­tan­nuk­sia.


Toivoisin omistajakuntien nyt kysyvän itseltään, onko todellakin Keski-Suomen kannalta viisain ratkaisu supistaa toimintaa juuri,  kun olemme tehneet historiamme suurimman satsauksen julkiseen terveydenhuoltoon? Ensisijaista nyt olisi selvittää, miten saamme parhaan mahdollisen maakunnallisen hyödyn irti jätti-investoinnistamme vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. En ymmärrä, miten tilojen käyttämättä jättäminen tätä tavoitetta palvelisi. Potilaita meille kyllä riittää hoidettavaksi nyt ja jatkossa. Tähän työhön tarvitsemme tarpeeksi tilaa sekä motivoitunutta, työssään viihtyvää ja jaksavaa hoitajatyövoimaa. Pitkällä tähtäimellä se olisi myös luonnollisesti edullisin, joskin poliittista rohkeutta vaativa ratkaisu. Kaikki hyödyt eivät nimittäin valitettavasti ehdi realisoitua yhden vaalikauden aikana.


Jos tavoitteena on säilyttää keskisuomalainen varsin kustannustehokas terveydenhuolto, tärkeintä on jatkossa tehostaa maakunnallista yhteistyötä yli kuntarajojen. Lisäksi pe­rus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don raja-aitoja tulee purkaa ja päällekkäisyyksiä karsia. Uusi sairaala voi toimia terveydenhuoltomme lippulaivana ja se tulee saada käyttöön täydellä potentiaalillaan sekä riittävällä hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sel­la.


Sote-keskustelu on ajautunut hallinnolliseen näpertelyyn. Samalla olemme avaamassa maamme moderneinta sairaalaa vajaakäytölle. Epävarmasta sote-ratkaisusta riippumatta tulee kiireellä käynnistää suunnitelmat maakunnallisen yhteistyön syventämiseksi. Siihen ei kaivata erillistä hallintoa. Keski-Suomen terveyskeskusten vuodeosastot tulisi saada yhteiskäyttöisiksi tietyin kriteerein ja yhteisin pelisäännöin. Valmistuvan sairaalan entistä pienempi vuo­deo­sas­to­ka­pa­si­teet­ti edellyttää tätä. Sairaala pitää toimia täydellä kapasiteetillaan. Tähystystoiminnan organisointi ja operatiivinen toteutus kannattaa keskittää sairaalanmäellä yhteen yksikköön. Muitakin keinoja löytyy lukemattomia jos niitä vain yhdessä etsitään. Jos emme tee mitään, supistelemme toimintaamme loputtomiin ja huomaamme pian pyörittävämme maan suurinta aluesairaalaa.

Ville Väyrynen

Kirurgi, KSKS

Puheenjohtaja, Muuramen Hyvinvointi- liikelaitos

Kunnanvaltuutettu (kok.)

Muurame tekstiä

Yh­teys­tie­dot

Ville Väyrynen

ville.vayrynen@muurame.fi

040 5375615



Kam­pan­ja­tie­dot:

Kampanjatiliyhteys:

Nordea FI14 1544 3000 0973 40

Ville so­si­aa­li­ses­sa mediassa:

Facebook: @vayrynenv

Twitter: @vayrynenville75

Instagram: @vayrynenville

Copyright: Ville Väyrynen. Kaikki oikeudet pidätetään. Tietosuojaseloste.