Tammikuussa järjestettävät aluevaalit rakentuvat yksinomaan SOTE:n ja pelastustoimen ympärille. Siksi käytävä keskustelu voi ajoittain vaikuttaa itseään toistavalta. On myös esitetty huoli sosiaalisektorin jäämisestä terveydenhuollon varjoon. Oma taustani kyteytyy terveydenhuoltoon ja luonnollisesti painopisteeni kampanjoinnissa on sillä puolella. Pelastustoimen resursseista tulen myös jatkossa kirjoittamaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö pitäisi sosiaalisektoria tärkeänä. Se on jopa hieman erityisasemassa, sosiaalitoimella kun tulee olemaan kaikista siirtyvistä kokonaisuuksista eniten yhtymäkohtia kuntien jäljelle jääviin toimintoihin.
Tärkein syy terveydenhuollon esillä pitämiseeni on siihen käyttävä jatkuvasti kohoavat rahasummat ja pelkoni kustannusten hallitsemattomasta kasvusta myös jatkossa. En ole nähnyt vielä yhtäkään uuden soten sisälle luotua ratkaisumallia, joka aidosti lupaisi kustannuskehityksen tervehtymisestä. Keskustelu pyörii resurssien lisäämisen ja palveluiden saatavuuden ympärillä. Lähinnä kuulee lueteltavan tavoitteita, kuten lääkäri-/hoitajaresurssien lisäämistä, hoitajien palkankorotuksia, parempaa saatavuutta, kattavaa terveysasemaverkostoa, laadukasta vanhus-/vammaispalveluita, ennaltaehkäisevää toimintaa, hoitotakuuta ja perusterveydenhuollon resurssien lisäämistä.
Kaikki edellä mainittu on tavoittelemisen arvoista. Siksi olisikin hedelmällistä siirtyä tavoitteiden sijaan keinoihin, millä ne toteutetaan. Ilmoitusmenettelyllä siihen ei kuitenkaan päästä. Siksi terveydenhuollon sisältö ja palveluverkosto ovat avainasemassa. Ensi vuosi on etsikkoaika palveluverkoston muodostamiseen ja tuolloin on uskallettava ravistella toimintamalleja, toiminnan sisältöä ja kokeilla rohkeasti uusia lähestymistapoja palveluiden tuotannon suhteen.
Toivoisin kilpalaulannan päättyvän mahdollisimman nopeasti, jotta pääsisimme miettimään mahdollisimman kustannustehokasta tapaa tarjota palveluita. Tavat vaihtelevat todennäköisesti varsin vahvasti alueista riippuen. Mikä toimii Pirkanmaalla, ei välttämättä sovellu Lappiin tai Kainuuseen. Tarttumapintaa ja kohteita keskustelulle on loputtomasti.
Paljon mainostetuissa etävastaanotoissa ja perhelääkärimalleissa on puolensa, mutta ne eivät sellaisenaan sovi kaikille alueille ja kaikkiin tilanteisiin. Digitalisaatio on hyvä renki, mutta vaarallinen isäntä. Oikein ja oikea-aikaisesti käytettyinä kaikki kuitenkin tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia. Ranskalaisina viivoina ilman sisällön pohtimista ne ovat pelkkää sanahelinää. Työterveyshuolto on nykyisellään mammuttimainen osa suomalaista terveydenhuoltoa. Keskustelu sen asemasta ja käyttötarkoituksesta on saatava käyntiin. Perusterveydenhuollon on kyettävä hoitamaan sille kuuluvat tehtävät ja työterveyshuollon keskityttävä omiinsa.
Ennaltaehkäisyä pidetään viisastenkivenä. Tällä hetkellä kohdistamme terveydenhuollossa valtavan rahallisen panostuksen kahteen viimeiseen elinvuoteen. Vaatimus tätä panostusta kohtaan ei vähene sillä, että ehkäiseviä toimia lisätään. Se vähenee sillä, että avaamme keskustelun kahteen viimeiseen elinvuoteen käytettävistä resursseista, vaikuttavasta lääketieteestä ja voimavarojen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Myös palveluverkostoa tulee tarkastella avoimin mielin, yksityissektori mukaan lukien. Tietyt lähipalelut on turvattava, mutta on myös toimintoja, joiden keskittäminen harvempiin yksiköihin on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Terveydenhuolto kaipaa taakseen myös osaavaa ja motivoitunutta johtajuutta. Tällä saralla olemme takamatkalla moneen muuhun sektoriin verrattuna.
Terveydenhuollossamme on siis sisältöjen, toimintatapojen ja johtamisen saralla valtavasti kehitettävää. Tuohon kehitystyöhön tulee käydä ensi tilassa ja tuleva uudistus tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Jos tätä tilaisuutta ei käytetä hyväksi, olemme vaarana ajautua luisuun, jonka loppupäässä odottelee pahimmillaan Atlantin takaa tuttu vakuutuspohjainen järjestelmä. Sosiaalitoimi tai pelastusala ei meitä tuohon luisuun työnnä. Siksipä terveydenhuollosta kannattaa puhua juuri tällä hetkellä. Muuten se syö kaikki käytettävissä olevat resurssit myös muilta hyvinvointialueiden palveluilta.
Ville Väyrynen
ville.vayrynen@muurame.fi
040 5375615
Facebook: @vayrynenv
Twitter: @vayrynenville75
Instagram: @vayrynenville
Copyright: Ville Väyrynen. Kaikki oikeudet pidätetään. Tietosuojaseloste.