Background
3.10.2021

Hen­ki­lö­kun­ta ensin, silloin po­ti­las­kin pärjää

"Uskon edelleen vahvasti siihen, että kes­ki­suo­ma­lai­sen ter­vey­den­huol­lon tu­le­vai­suus on valoisa ja laatua pul­lol­laan, kunhan hieman säädämme jyvää. Maali on entisellä pai­kal­laan, tähtäys vain aa­vis­tuk­sen pielessä."

Menneet pari vuotta uusine sairaaloineen ja tie­to­jär­jes­tel­mä­ko­hui­neen ovat saaneet ajattelemaan julkisen terveydenhuollon arvoja ja prioriteetteja.


Tällä hetkellä Keski-Suomessa on meneillään kova uudistusbuumi terveydenhuollossa. Muutama vuosi sitten kävimme läpi or­ga­ni­saa­tio­uu­dis­tuk­sen ja tähän liittyen joh­ta­mis­jär­jes­tel­män remontin. Uusi sairaala rakennettiin toimintamalleja, potilasta ja logistiikkaa ajatellen, kun taas telakalle palannut tie­to­jär­jes­tel­mä­uu­dis­tus tuntui olevan sujuvaa hallintoa ja tiedolla johtamista varten valmisteltu. Kaiken uudistamisen keskellä on käsitykseni mukaan päässyt unohtumaan kaikista tärkein osa kokonaisuutta, työntekijä. Uuden sairaalan yhteydessä on ollut paljon puhetta työ- ja taukotilojen sekä pukuhuoneiden puutteista ja hoitohenkilökunnan riittävyydestä. Myös liikkuminen talon sisällä on suhteellisen työlästä kulkulupiin liittyen. Näistä kahteen ensimmäiseen kylläkin on on pyritty saamaan parannuksia arkkitehtuurin suomissa rajoissa ja siinä mielessä on positiivisia vireitä havaittavissa. Henkilökunnan riittävyys on kuitenkin tulevaisuuden suhteen huolestuttavin kysymys.


Uuden sairaalaan täysi potentiaali on vielä hyödyntämättä. Suunnitelluista vuodepaikoista on edelleen kymmeniä avaamatta, koska henkilökunta ei ole mitoitettu tilojen vaatimusten mukaisesti. Nykyhetkessä markkinoilla käytettävissä olevilla it-ratkaisuilla ei vastausta ongelmaan tule löytymään. Tosiasiat tulee myöntää ja hyväksyä tietyt lainalaisuudet. Laadukkaasti tuotetun terveydenhuollon tärkein palanen on ammattitaitoinen ja motivoitunut työntekijä. Yksikään prosessi, it-järjestelmä, hoitopolku, logistinen ratkaisu tai organisaatiokaavio ei himmennä tätä faktaa. 


Kenenkään yksittäisen toimijan syyksi nykytilannetta ei voi laskea. Uskoisin taustalla olevan tietynlainen vauhtisokeus liittyen yh­teis­kun­nal­li­siin­kin asenteisiin. Julkista sektoria pidetään yleisesti paisuneena ja työntekijöitä pa­pe­rin­pyö­rit­te­li­jöi­nä, byrokraatteina tai jopa yhteiskunnan vapaamatkustajina. Työntekijä koetaan terveydenhuollon maailmassa, kuten julkisella sektorilla laajemminkin rasitteeksi ja kustannuseräksi. Tämä johtaa pakonomaiseen te­hos­ta­mis­tar­pee­seen vailla realistista ajatusta vaadittavista henkilöresursseista. 


It-ala sekä sai­raa­lalai­te­tuot­ta­jat haistavat rahan ja käyttävät tilannetta hyväkseen markkinoimalla täysin utopistisia tulevaisuuden työtehokuvia keskeneräisiin ratkaisuihin nojautuen. Samaan aikaan arkityöntekijä haaveilee turhaan omaa työtään palvelevista ratkaisuista, jotka aidosti toisivat työpäivään enemmän aikaa ydintoiminnolla eli potilaan kohtaamiselle. Ihannetilanteessa nuo ratkaisut voivat olla varsin pieniä, kuten yksittäisiä mobiilisovelluksia, työnjakoon, työtiloihin tai ajankäyttöön liittyviä toimenpiteitä kokonaisvaltaisten megaprojektien sijaan.


Käytämme tällä hetkellä pienemmän osan brut­to­kan­san­tuot­tees­tam­me terveydenhuoltoon kuin useampi paremman bkt:n omaava verrokkivaltio. Emme siis ole terveydenhuollon osalta heitelleet rahaa tuuleen myöskään hen­ki­lös­tö­po­li­tii­kan saralla. Keski-Suomessa, kuten ymmärtääkseni paikoin val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin olemme henkilöstön suhteen lähellä kriittistä pistettä, jonka jälkeen ydintoimintamme vaarantuu. Tämä kelkka on saatava käännettyä ensi tilassa.


Henkilökuntaa tulee saada tarpeeksi, jotta voimme ottaa käyttöön joka ikisen avaamatta jääneen sairaansijan ja näin tuottaa terveyshyötyä, mikä on ydintehtävämme. Henkilöstö tulee nostaa toiminnan keskiöön ammattiryhmästä riippumatta. Työntekijä on tuloksellisen toiminnan kannalta ehdoton ykkönen. Hänen viihtyvyytensä eteen on tehtävä kaikki mahdollinen ja ammattitaidosta sekä motivaatiosta on pidettävä huolta. 


Seuraavan ja toivottavasti varsin pian alkavan uuden tie­to­jär­jes­tel­mä­pro­jek­tin soisi käynnistyvän työntekijän tarpeita kuunnellen. Hallinnon ja tilastonikkareiden toiveet eivät voi olla etusijalla. Tietojärjestelmän tulee palvella täysimääräisesti sujuvaa työntekoa ja antaa aikaa potilaan/asiakkaan kohtaamiselle. Jos tarpeista on epäselvyyttä, kannattaa kysyä arkisuorittajilta, haaveilevatko he tulevansa tiedolla johdetuksi vai saavansa käyttöönsä aidosti työntekoa sujuvoittavan apuvälineen. Potilaan kohtaamista, hoitopäätöksiä, hoitotoimenpiteitä, leikkauksia tai keskustelua ei it-ratkaisuilla voi vielä vuosikymmeniin korvata. Siksi terveydenhuollon tuotos on edelleen varsin työ­voi­ma­riip­pu­vais­ta.


Uuden hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa toivon, että ammattitaitoisen ja motivoituneen työntekijän arvo organisaatiolle tunnistetaan ja tunnustetaan aivan uudella tavalla. En puhu tässä palkkarakenteista, vaikka niissäkin on etenkin alemmissa palkkaluokissa korjattavaa. Kaikki käytettävissä olevat hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­sen keinot tulee ottaa käyttöön park­ki­paik­ka­rat­kai­suis­ta ja ulkoilupihan käytöstä lähtien. Pakonomainen digihaaveilu henkilökunnan vähentämiseksi ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Kun teknologiset ratkaisut aikanaan tulevat, otetaan niitä käyttöön sitä mukaa, kun niillä on valmiutta. Ei ole arkisuorittajan vastuulla kehittää niitä toimintavalmiiksi. Henkilöstöä tulee houkutella taloon ja myös jäämään sinne kaikin keinoin. Potilas kyllä pärjää jos työntekijä on tyytyväinen. Yhdenkään hallinnollisessa roolissa olevan työntekijän ei tarvitse huolehtia potilaan hyvinvoinnista, motivoitunut ammattilainen kyllä hoitaa sen osuuden.


Uskon edelleen vahvasti siihen, että keskisuomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus on valoisa ja laatua pullollaan, kunhan hieman säädämme jyvää. Maali on entisellä paikallaan, tähtäys vain aavistuksen pielessä. 

Kommentit

Yh­teys­tie­dot

Ville Väyrynen

ville.vayrynen@muurame.fi

040 5375615



Kam­pan­ja­tie­dot:

Kampanjatiliyhteys:

Nordea FI14 1544 3000 0973 40

Ville so­si­aa­li­ses­sa mediassa:

Facebook: @vayrynenv

Twitter: @vayrynenville75

Instagram: @vayrynenville

Copyright: Ville Väyrynen. Kaikki oikeudet pidätetään. Tietosuojaseloste.