Stethoscope and Laptop Computer. Laptop computers and other kinds of mobile devices and communications technologies are of increasing importance in the delivery of health care. Photographer Daniel Sone
12.9.2021

Kenen käyttöön po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­miä tehdään?

"Kaiken tämän kes­kus­te­lun keskellä tulee muistaa, mitä varten ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mäm­me on olemassa. Potilaita ja heidän aut­ta­mis­taan varten. Me ar­ki­suo­rit­ta­jat toivomme po­ti­las­tiet­jär­jes­tel­män olevan help­po­käyt­töi­nen, tie­don­haul­taan selkeä, var­ma­toi­mi­nen ja nopeasti ope­tel­ta­vis­sa."

Sairaanhoitopiirin/tulevan hyvinvointialueen tie­to­jär­jes­tel­mä­pro­jek­ti on ollut julkisuudessa esillä hyvästä syystä. Kyseessä on valtava hanke sekä taloudellisessa että toiminnallisessa mielessä. Taloudellisiin ongelmiin ja niiden ennustettavuuteen ovat kuntien virkamiehet sekä paikallispoliitikot ansiokkaasti puuttuneet ja kritisoineet projektia. Hankkeen puolustajat ovat vedonneet siihen, että tie­to­jär­jes­tel­mä­uu­dis­tus tarvitaan. Heidänkin perustelunsa kiertyvät paradoksaalisesti lähes poikkeuksetta taloudellisiin seikkoihin. Niistä ei tässä sen enempää.


Yllättävän vähän ovat ääneen päässeet käytännön työntekijät, järjestelmän käytettävyys sekä siihen liittyvät huolet. Ammattilaiset, joita järjestelmän käyttäjiksi on tulossa pelkästään Keski-Suomen alueella runsaat 10 000, ovet joutuneet keskustelussa hieman paitsioon. Heidän kannaltaan ainoat merkitykselliset tekijät tulevat olemaan järjestelmän käytettävyys sekä sen onnistuneeseen käynnistämiseen henkilöstöltä vaadittava työpanos. Kuten on huomattu sekä Siun soten että Keski-Suomen alueen lääkäreiden keskusteluista, ammattilaisten keskuudessa elää suuri huoli molempien suhteen.


Uudistuksen yhtenä perustana on ajaa terveydenhuoltotyön dokumentointiin niin sanottua rakenteista kirjaamista. Tämä tarkoittaa tiettyjen tietojen, usein kankeaa, pakollista syöttämistä järjestelmään, jotta pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Laajasti toteutettuna tämä toisi huomattavan runsaasti työkaluja tiedon ulosottamiseen järjestelmästä.  Erityisen käyttökelpoinen ominaisuus olisi hallinto-organisaatioille, tieteen tekijöille ja tilastonikkareille. Toisin sanoen olisi varsin vaivatonta selvittää, mitä organisaatiossa tapahtuu, mitä tuotetaan ja millä tuloksilla. Myös muotitermiä ”tiedolla johtaminen” on viljelty laajalti. Johtamismallina sinänsä kannatettava, mutta piippuun ajettuna käärmeenä huomioi ainoastaan prosessin loppupään sujuvuutta.


Jotta rakenteisen kirjauksen ihanteelliseen lopputulokseen päästään, vaatii se suuria kompromisseja tiedon kirjaamisen sujuvuuden suhteen. Alasvetovalikkoja, pakollisia portaita ja hiiren klikkauksia on käytävä läpi loputon määrä. Potilastyö hidastuu, kirjaamiseen kuluu entistä enemmän aikaa ja pahimmillaan esimerkiksi rakenteisissa leik­kaus­ker­to­muk­sis­sa oleellisia (yleensä tavallisesta poikkeavia) tietoja jäisi kirjaamatta. Olisimme siis uhraamassa ammattilaisten potilaisiin ja asiakkaisiin käyttämää aikaa tuotantoketjun loppupään toimijoiden hyväksi.


Rakenteisuuteen perustuva, toiseen toimintakulttuuriin kehitetty järjestelmä vaatii myös sen, että määrittäisimme ennen käyttöönottoa lukemattoman määrän erilaisia potilas- ja hoitoprosesseja järjestelmään sisälle. Tosin sanoen muokkaisimme järjestelmästä omaan toi­min­taym­pä­ris­tööm­me ja ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­määm­me sopivan. Rakenteisen kirjaamisen sallimissa rajoissa tietenkin. Tämä kehitystyö on suunniteltu tehtäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimesta oman työn ohessa tai päivätyöstä irrottautuen. Tämänhetkisillä hen­ki­lös­tö­re­surs­seil­la projekti ei ole läpi vietävissä ilman väistämättömiä kompromisseja hoitojonojen ja päivittäisten toimintojen suhteen.


Kaiken tämän keskustelun keskellä tulee muistaa, mitä varten ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mäm­me on olemassa. Potilaita ja heidän auttamistaan varten. Me arkisuorittajat toivomme po­ti­las­tiet­jär­jes­tel­män olevan helppokäyttöinen, tiedonhaultaan selkeä, varmatoiminen ja nopeasti opeteltavissa.  Ammattilaisten työ tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi ja sitä kautta tuottoisaksi saavutettavaa terveyshyötyä ajatellen. Esimerkkinä elävästä elämästä vaikkapa viime perjantain työpäiväni. Osastokierto, kolme leikkausta, kaksi tähystystä, kaksi osas­to­kon­sul­taa­tio­ta sekä 49 työpuhelua. Rakenteisen kirjaamisen maailmassa en tämän hetken tarjolla olevin ratkaisuin tule kykenemään vastaavaan vielä vuosikausiin. Eikä oma esimerkkini ole mitenkään poikkeavan työläs verrattuna keneen tahansa sairaala- tai ter­veys­kes­kus­lää­kä­riin.


Koska tietojärjestelmämme eivät vielä taivu palvelemaan optimaalisesti sekä arkikäyttäjää, että sairaalabyrokratiaa, meidän tulee tehdä selkeä valinta. Haluammeko tehdä merkittäviä kompromisseja ydinprosessimme, potilastyön suhteen ja ajaa ammattilaiset entistä enemmän tietojärjestelmien rengeiksi, jotta sairaalahallinnon ja johtajien työ helpottuisi? Vai tulisiko kuitenkin hakea ammattilaisille hyödyllistä ja kohtuudella käytettävää järjestelmää, joka antaa mahdollisimman hyvin tilaa itse asialle, potilaan kohtaamiselle ja terveyshyödyn tuottamiselle.

Kommentit

Yh­teys­tie­dot

Ville Väyrynen

ville.vayrynen@muurame.fi

040 5375615



Kam­pan­ja­tie­dot:

Kampanjatiliyhteys:

Nordea FI14 1544 3000 0973 40

Ville so­si­aa­li­ses­sa mediassa:

Facebook: @vayrynenv

Twitter: @vayrynenville75

Instagram: @vayrynenville

Copyright: Ville Väyrynen. Kaikki oikeudet pidätetään. Tietosuojaseloste.