Background
14.8.2021

Ro­ko­tus­ris­kien pohdinta jää usein puo­li­tie­hen

Lää­ke­tie­teen maa­il­mas­sa on muis­tet­ta­va, että tekemättä jät­tä­mi­nen­kin on usein mitä suu­rim­mas­sa määrin vai­kut­ta­va toi­men­pi­de, jolla on seu­rauk­sen­sa, hyvässä tai pahassa.

Koronapandemian edes jonkinlaisen rauhoittaminen saati pysäyttämisen on katsottu riippuvan varsin suoraviivaisesti mahdollisimman laajasta ro­ko­tus­kat­ta­vuu­des­ta. Viimeisimpänä laajennuksena Suomessa 12-15 vuotiaat lisättiin rokotettavien joukkoon. Valtaosa asiantuntijoista vannoo laajan rokotuskattavuuden nimeen ja rokottamisen laajentaminen yhä nuorempiin ikäryhmiin katsotaan turvalliseksi. Raportoidut rokotushaitat meillä sekä maailmalla ovat pysyneet lievinä ja vähälukuisina, kun samalla sairaalahoidon tarve maassamme on pysynyt viimetalvista alhaisempana, vaikka positiivisia testituloksia on yhä enemmän. Toisin sanoen riskiryhmäläiset on saatu rokotteilla suojattua ja nuorempien rokottamattomien potilaiden osuus on kasvussa. Nämä potilaat sairastavat lievempää tautimuotoa kuin vanhemmat, mutta levittävät virusta yhtälailla.


Etenkin uuden ikäryhmän tullessa rokotusten piiriin on rokotuksiin epäilevästi suhtautuvien osuus kasvanut ainakin julkisessa keskustelussa ja some-kanavilla. Ääriesimerkkinä pölvästien täysi-ikäisten joukko, joka tällä viikolla ilmeisesti halusi häiritä koululaisrokotuksia paikan päällä. Pääosin epäileväisten ryhmä on kuitenkin esiintynyt asiallisesti lähinnä kyseenalaistaen rokotetutkimuksen aikataulun ja tur­val­li­suus­pro­fii­lin. Sinänsä ymmärrettäviä huolia. Miten voin olla varma rokotteen tehosta tai turvallisuudesta? Onko rokotetta tutkittu lapsilla riittävästi? Näihin kysymyksiin on rokotetutkijoiden ja viranomaisten taholta yritetty vastata asiallisesti. Vastakkaisiakin näkemyksiä on esitetty ja tavan kansalaisen on halutessaan helppo valita kumpi tahansa argumentti. Onneksi suurin osa on valinnut rokoterintaman.


Etsimällä on helppo löytää rokotevastaista informaatiota myös verkkoympäristöstä. Tällöin unohtuu, että ylivoimainen enemmistö sekä julkaistusta materiaalista että asian­tun­ti­ja­ta­hois­ta puoltaa rokotekattavuuden laajentamista ja kaikki tehdyt toimenpiteet pohjautuvat tutkittuun tietoon.


Kirurgian taustakoulutus ei tee minusta maallikkoa kummempaa asiantuntijaa immunologisissa asioissa ja joudunkin luottamaan viranomaistahoihin sekä julkaistuihin tutkimuksiin. Joskus mielessä käy vastaanvanlaisia voinko olla varma- kysymyksiä, kuin perusmaallikolla. Tällöin kannattaa kääntää tilanne tasavertaisuuden nimissä toisinpäin. Voinko olla varma, että jättämällä rokotuksen ottamatta tai kieltämällä sen lapseltani en aseta itseäni tai läheisiäni sairastumisriskiin ja vaaraan sekä osaltani vauhdita viruksen leviämistä? Jos ei voi olla varma, kannattaa laskea asiantuntijoiden ja perinteisesti varsin luotettavien suomalaisten viranomaistahojen varaan. He ovat taatusti aiheeseen perehtyneet molemmista tulokulmista syvemmin kuin tavan maallikko tai rivikirurgi in­ter­ne­tyh­teyk­si­neen.


Lääketieteen maailmassa on muistettava, että tekemättä jättäminenkin on usein mitä suurimmassa määrin vaikuttava toimenpide, jolla on seurauksensa, hyvässä tai pahassa. Päätänsä pensaaseen laittamalla ei vapaudu tämän toimenpiteen vaikutuksilta. Jos siis katsoo, että ei voi olla ”varma” rokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista, kannattaa todella pyrkiä selvittämään myös rokottamatta jättämisen mahdollisia seurauksia ja pohtia, voiko olla varma tämän valinnan turvallisuudesta. Muussa tapauksessa pohdinta jää puolitiehen ja on helppo huijata itseään uskottelemalla pelaavansa varman päälle.

Kommentit

Yh­teys­tie­dot

Ville Väyrynen

ville.vayrynen@muurame.fi

040 5375615



Kam­pan­ja­tie­dot:

Kampanjatiliyhteys:

Nordea FI14 1544 3000 0973 40

Ville so­si­aa­li­ses­sa mediassa:

Facebook: @vayrynenv

Twitter: @vayrynenville75

Instagram: @vayrynenville

Copyright: Ville Väyrynen. Kaikki oikeudet pidätetään. Tietosuojaseloste.