Background
11.7.2021

SOTE ei ter­veh­dy­tä kus­tan­nus­ke­hi­tys­tä

"Ter­vey­den­huol­lon suuresti mai­nos­tet­tu di­gi­loik­ka on tois­tai­sek­si ollut harppaus taak­se­päin."

Uusi sote-laki tulee muuttamaan myös Keski-Suomen terveydenhuollon rakennetta ja järjestämistapaa merkittävästi. Kyseessä on kuitenkin toistaiseksi vain massiivinen hallinnollinen uudistus vailla mekanismeja kulujen kasvun hillintään. Poikkeuksena pe­rus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don yhdistäminen kunhan siitä otetaan kaikki potentiaali irti.  Poliittinen ilakointi on keskittynyt siihen, että jättimäiset eri­kois­sai­raan­hoi­don laskut eivät lankea enää kuntien maksettavaksi vaan siirtyvät maakuntien ja sitä kautta valtion kontolle. Kuntavaalien ympärillä tällainen järkeily poliitikon suulla onkin ennakoitavissa, mutta laskut ovat jättimäisiä myös valtion maksettavaksi. Veronmaksajana haluaisin kuulla keskustelua siitä, miten saamme tuon kulukehityksen aisoihin. Siihen uusi laki ei anna vastausta.


Yhtenä uudistuksen tavoitteena on pe­rus­ter­vey­den­huol­lon vahvistaminen ja sitä kautta lääkäriaikojen saatavuuden parantaminen. Ihmiset pääsevät siis hoitoon nopeammin. Kannatan suunnitelmaa lämpimästi. Se on ehdottoman tärkeää, jotta jaksamisensa rajoilla työskentelevät suuresti arvostamani pe­rus­ter­vey­den­huol­lon kollegat motivoituisivat vuosikymmenten uraan terveyskeskustyössä. En kuitenkaan usko pe­rus­ter­vey­den­huol­lon vahvistamisen merkittävästi hillitsevän kokonaiskulujen nousua. Tarjonta lisää myös kysyntää ja oletan, että eri­kois­sai­raan­hoi­don työmäärään vaikutus ei ole ainakaan negatiivinen.


Jos haluamme puuttua terveydenhuollon kulukehitykseen, se tulee tehdä sisällön, ei hallintorakenteiden kautta. Päällekkäisiä toimintoja tulee purkaa ja hoidon kriteereiden tulee olla yhtenäiset toimijasta tai toimipaikasta riippumatta. Terveydenhuollon joh­ta­mis­jär­jes­tel­mät vaativat selkiyttämistä ja johtamisosaamista tulee arvostaa. Käytännön potilastyötä tekeville hoitajat ja lääkärit tarvitsevat mahdollisuuden keskittyä ydinosaamiseensa loputtomien oheistoimien sijaan. ICT-ympäristöltä tulee vaatia laatua. Terveydenhuollon suuresti mainostettu digiloikka on toistaiseksi ollut harppaus taaksepäin. Arvottomat tietojärjestelmät syövät tähtitieteellisiä rahasummia ja lisäävät odottelua sekä hyödytöntä potilaan ajasta pois olevaa työtä valtavasti.


On tärkeää, että käyttämämme tutkimukset ja hoidot ovat vaikuttavia. Toisin sanoen oikeille potilaille tulee tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Eri­kois­sai­raan­hoi­don kalleus juontaa juurensa hoito- ja tutkimusmenetelmien kehittymiseen, kirurgisen instrumentaation kallistumiseen, väestön ikääntymiseen, vaatimustason kasvuun sekä parin viimeisen elinvuoden hoitojen kustannuksiin. Näihin ei tule muutosta pe­rus­ter­vey­den­huol­lon resurssien lisäämisellä tai hyvinvointiryhmillä.


Poliitikot ovat olleet oikeilla jäljillä puhuessaan eri­kois­sai­raan­hoi­don kulujen kasvusta ja tarpeesta kehityksen hillitsemiseksi. Nyt tehty ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten rajalliset rahavaramme kohdennetaan, jotta jokaisesta sijoitetusta erosta saataisiin maksimaalinen terveyshyöty. Tätä pohdintaa ei voi jättää yksittäisten ammattilaisten vastuulle, siihen tarvitaan ennakkoluulotonta poliittista linjanvetoa.

Kommentit

Yh­teys­tie­dot

Ville Väyrynen

ville.vayrynen@muurame.fi

040 5375615



Kam­pan­ja­tie­dot:

Kampanjatiliyhteys:

Nordea FI14 1544 3000 0973 40

Ville so­si­aa­li­ses­sa mediassa:

Facebook: @vayrynenv

Twitter: @vayrynenville75

Instagram: @vayrynenville

Copyright: Ville Väyrynen. Kaikki oikeudet pidätetään. Tietosuojaseloste.