Background
30.3.2021sote, erikoissairaanhoito, priorisointi, näyttö

Missä ja milloin vai mitä ja kenelle?

Jul­ki­ses­sa ja etenkin po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tulevaa sote -ratkaisua lä­hes­ty­tään lähes poik­keuk­set­ta ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lui­den saa­ta­vuu­den ja en­nal­taeh­käi­syn kautta. Ajatus tuntuu ju­mit­tu­neen siihen, että huo­mat­ta­va pe­rus­ter­vey­den­huol­lon re­surs­sien lisäys ja sitä kautta tarjonnan pa­ra­ne­mi­nen vähentää raskaan eri­kois­sai­raan­hoi­don tarvetta. Olen tämän logiikan jo ky­see­na­lais­ta­nut aiemmin, eikä siitä nyt sen enempää.


Julkisessa ja etenkin poliittisessa keskustelussa tulevaa sote -ratkaisua lähestytään lähes poikkeuksetta ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lui­den saatavuuden ja ennaltaehkäisyn kautta. Ajatus tuntuu jumittuneen siihen, että huomattava pe­rus­ter­vey­den­huol­lon resurssien lisäys ja sitä kautta tarjonnan paraneminen vähentää raskaan eri­kois­sai­raan­hoi­don tarvetta. Olen tämän logiikan jo kyseenalaistanut aiemmin, eikä siitä nyt sen enempää.


Ennaltaehkäisy on toinen viisasten kivi, jota on tarjottu ratkaisuksi. Tämä olisi varmasti ainakin kansanterveyden kannalta edullinen ratkaisu, kunhan tehtäisiin oikeita asioita. Terveysliikunnan lisääminen ja ylipainon sekä alkoholin välttäminen ovat kiistatta oikeita asioita. Eturauhassyövän seulonta PSA -mittauksin ja yksityisten firmojen mainostamat koko­var­ta­lo­mag­neet­ti­tut­ki­muk­sen ovat taas nykynäytön valossa vääriä tapoja. Meillä mielletään ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi jopa lääkehoidot, joilla pyritään tiettyihin veriarvoihin vailla selkeää ymmärrystä siitä, mikä näiden toimien vaikuttavuus on.


Näyttö onkin se asia, mihin meidän tulisi tukeutua mahdollisuuksien mukaan. Jos jonkin hoidon tehosta ei ole näyttöä, anekdootit tai asiantuntijoiden mielipiteet eivät sitä muuksi muuta. Silti annamme näitä hoitoja hälyttävän usein. Mikä pahempaa, teemme tutkimuksia ja annamme hoitoja, joiden tehottomuus on jo toteennäytetty. Miksi näin? Osittain ongelma kytkeytyy varmasti valtaviin rahasummiin, joita lääketieteellisen teknologian ja lää­ke­ai­ne­tut­ki­muk­sen ympärillä pyörii. Lääkärien vahva tarve nojata omiin kokemuksiinsa näytön sijaan on myös iso osa kokonaisuutta. Tunnistan tämän piirteen ajoittain valitettavasti myös itsestäni. Osaksi kyseessä on poliittinen paine hakeutua äkkiseltään loogisilta kuulostavien ratkaisujen, kuten PSA -seulontojen äärelle.


Sain ilokseni pienen tauon jälkeen kuunnella arvostamani kirurgian Professori Teppo Järvisen esitelmää aiheeseen liittyen viime viikolla. Hän on kirurgisissa piireissä varsin tunnettu näyttöön perustuvan toiminnan puolesta puhuja ja pyrkii etenkin tuomaan esille näyttöön perustumattoman toiminnan sudenkuoppia. Toivoisin poliitikkojenkin aika ajoin pääsevän kuulemaan Järvisen kaltaisia asiantuntijoita, jotta he saisivat käsityksen ongelman kokoluokasta. Vaikuttamaton toiminta on lääketieteellisen kentän syntinä globaalisti ja erikoisalasta riippumatta, enkä halua tässä nostaa tikun nokkaan yksittäisiä sektoreita. Ongelman mittasuhteita kuitenkin kuvaa se, että USA:ssa on laskettu käytettävän hyödyttömäksi todettuun terveydenhuoltoon rahaa yli Pentagonin vuosibudjetin verran. Käytännössä neljäsosa maan terveydenhuoltoon käyttämistä varoista. En usko tilanteen olevan merkittävästi parempi muissakaan länsimaissa.


On selvää, että terveyskeskusten tämänhetkinen tilanne on kestämätön. Suuresti arvostamieni avopuolen kollegoiden vuoksi toivon todella, että pe­rus­ter­vey­den­huol­lon resurssit saadaan kuntoon ja heidän työtaakkaansa sitä kautta kevennettyä.  En kuitenkaan usko sen olevan ratkaisu terveydenhuollon menojemme kasvuun. Tarjonnan kasvaessa kun tuo kysyntäkin tuppaa nousemaan. Potilaat ovat varmasti tyytyväisiä, mikä on toki hyvä asia. Kustannukset tulevat kuitenkin vääjäämättä kasvamaan.


Ainainen saatavuuskeskustelu on ajanut meidät tilanteeseen, jossa kaikki ratkaisumallit pyörivät milloin tehdään ja kuka tekee -tyyppisen ajattelun ympärillä. Tähän syyllistyttiin jo edellisellä vaalikaudella. Paikallisten toimijoiden vastuulla toki on organisoida mahdollisimman tehokas ja logistisesti järkevä tuotantoketju, joka antaa sijoitetulle eurolle mahdollisimman paljon tuottoa terveyshyödyn muodossa. Tällöin yksityiskohtiin menevä keskustelu tuottajista ja saatavuuden turvaamisesta onkin paikallaan.


Kansallinen keskustelu tulee kuitenkin kiireesti saada suuntaan, jossa mietitään mitä tehdään ja kenelle. Osittain tarkoitan tällä priorisointia, jota jo jossain määrin tehdään ja joka kuuluu kaikkeen vastuulliseen toimintaan. Suurempi työmaa on kuitenkin siinä, että saadaan karsittua lähtökohtaisesti hyödytöntä ja jopa haitallista toimintaa tarjonnastamme. Poliitikoilla tulee olla rohkeus tarttua aiheeseen substanssin puutteesta huolimatta. Heillä on siitä myös vastuu. Jos keskittyy hetkeksikin kuuntelemaan Prof.Järvisen viestiä, huomaa ettei lääkärikunnalta ole ratkaisua lähiaikoina saatavissa.

Yh­teys­tie­dot

Ville Väyrynen

ville.vayrynen@muurame.fi

040 5375615


Kam­pan­ja­tie­dot:

Kampanjatiliyhteys:

Nordea FI14 1544 3000 0973 40

Ville so­si­aa­li­ses­sa mediassa:

Facebook: @vayrynenv

Twitter: @vayrynenville75

Instagram: @vayrynenville

Copyright: Ville Väyrynen. Kaikki oikeudet pidätetään. Tietosuojaseloste.