Sairaalaverkkokeskustelu on saanut sävyjä, jotka antavat olettaa, että kovaäänisimmät poliittiset osallistujat eivät täysin hahmota kokonaisuutta.  Opposition ulostuloissa on ollut puhetta päivystysten tai jopa sairaaloiden alasajosta sekä lopettamisesta. Mikään näistä ei pidä paikkansa. Yhtään sairaalaa tai päivystystä ei olla lopettamassa. Muutoksia tulee öiseen toimintaan ja sen laajuuteen klo 22–07 muutamissa toimipisteissä. Salossa, Oulaisissa, Iisalmessa ja Varkaudessa yöpäivystys loppuu. Kemissä ja Savonlinnassa päivystystoiminnan luonne muuttuu. Kirurgia, joka vaatii raskasta jälkihoitoa, keskitetään jokaisella hyvinvointialueella yhteen yksikköön, kuten kuuluukin. Näin käytettävissä olevat resurssit ja henkilöstön työpanos saataisiin kohdistettua mahdollisimman vaikuttavasti vaativahoitoisten potilasryhmien hyväksi.

 

Suomi ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Hyvinvointialueiden henkilöstöstä kolmasosa jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana väestön hakeutuessa kasvukeskuksiin.  Jos emme reagoi kehitykseen, meillä ei tule olemaan tarpeeksi osaavaa henkilöstöä oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Väestön keskittyessä on myös palveluita ja henkilöstöä keskitettävä.

 

Perusterveydenhuollon päivystyksiä karsittiin isolla kädellä vuosituhannen alussa, jolloin päivystysten aukioloaikoja lyhennettiin tai yöpäivystyksiä lopetettiin kymmenissä, todennäköisesti sadoissa pisteissä kautta maan. Se oli lähtölaukaus kohti yhteispäivystyksiä ja akuuttilääketieteen kehitystä. Nykyään uskottava perusterveydenhuollon päivystys vaatii ympärilleen toimivat konsultaatiokanavat, laajan diagnostisen valmiuden sekä mahdollisuuden erikoissairaanhoidon palveluihin näin tarvittaessa. Tätä kaikkea tukee kattava ja ammattitaitoinen ensihoito.

 

Todellisessa hätätilanteessa tärkeintä on laadukas ensihoito ja oikein valittu hoitopaikka. Silloin suunnan tulee olla viivytyksittä kohti maakunnallista yhteispäivystystä. Tämän sairaalaverkkopäätöksen jälkeenkin jokaisella hyvinvointialueella säilyy sairaala, jossa on ympärivuorokautinen päivystys, valmius monierikoisalaiseen toimintaan, yöaikaiseen kirurgiaan sekä synnytyksiin ja tehohoitoon.

 

Jos emme nyt ennakoi päätöksenteossa ja palveluverkkoratkaisuissa, vaarana on, että palveluiden saatavuus ja laatu heikkenevät tulevaisuudessa hallitsemattomasti. On suuri riski, että yksittäiset yhden tai kahden lääkärin päivystyspisteet tulisivat tulevaisuudessa pyöritettäväksi kalliin vuokratyövoiman turvin. Siihen meillä ei ole varaa.

 

Suomi on harvaan asuttu maa. Se tuo omat haasteensa palvelurakennetta tiivistettäessä. Ensihoitopalveluiden tulee olla huippuluokkaa sekä saatavuudeltaan että laadultaan. Kiirevastaanottoja pitää olla saatavilla pitkälle iltaan saakka ja kansalaiset pitää hyvin informoituina kulloinkin saatavilla olevista palveluista. On kuitenkin välttämätöntä varautua tulevien vuosien väestörakenteen muutoksiin ja henkilökunnan saatavuuden haasteisiin. Lääketiede ja teknologia kehittyvät kaiken aikaa nostaen kunkin palvelupisteen vaatimuksia sekä henkilöstön osaamisen että käytettävissä olevan varustelutason ja tutkimusmahdollisuuksien suhteen.

 

Nyt suunniteltava tiivistys on perusteltua ja myös välttämätöntä ottaen huomioon alati muuttuva toimintaympäristö. Päivystys ei ole sitä mitä se oli 20 vuotta sitten. Ei ole syytä olettaa, että kehitys pysähtyisi tulevina vuosina. Näitä päätöksiä ei tehdä lyhyellä tähtäimellä. Tavoitteena on turvata suomalaisen tereveydenhuollon valmiudet ja palvelutaso vuosikymmeniksi eteenpäin.